Saadessaan kymmenen käskyä Mooses oli psykedeelisten huumeiden vaikutuksen alainen. -Iltalehti, 04.03.2008
Koska kaikki muut huumoribloggaajat (kuten Inkvisiittori) keskittyvät nyt ilmeisesti kirjoittamaan kohta julkaistavia, kaikki muut postaukset tyhjäksi tekeviä proosapostauksiaan, tarttuu Krapulablogi pakon edessä tähän sinänsä vanhaan ja kuluneeseen aiheeseen. Koska emmehän me, Luojan tähden, voi päästää ohi yhtäkään Raamattuun liittyvää uutista ilman tyhjänpäiväistä ja tarkoituksetonta ilkkumista.
Kyseessähän on israelilaispsykologi Benny Shannonin tutkimus, jonka mukaan Mooses ja israelilaiset olivat Siinain vuorella - eivät uskonnollisen hurman vallassa, vaan niin sanotusti sekaisin kuin seinäkellot. Ei sillä, ettäkö nämä vaihtoehdot mitenkään sulkisivat toisensa pois.
Minun oli alunperin tarkoitus julkaista lista kuuluisista Raamatun tapahtumista, joissa selvästi myös ollaan jonkin muun kuin pelkän viiden leivän ja kahden kalan vaikutuksen alaisena. Tarkemmin ajateltuna idea ei vaikuttanut kuitenkaan mielenkiintoiselta: onhan se Raamattu nyt sentään alusta loppuun täynnä aivan saatanan sekavaa läppää, myöntäkää pois. Jos Paavali ei ollut pirinisti, syön knallini.
Ja mikäpä ettei. Noina aikoina maailma oli siinä määrin raskas paikka elää, että pieni määrä, sanotaan nyt vaikka muutama gramma akasiapuun kaarnaa auttoi silloin tällöin varmasti eteenpäin. Mikäli tämä tuntuu lukijasta silkalta herjaamiselta, pitää hänen yrittää hetkeksi asettua raamatunaikaisen ihmisen asemaan.
On kulunut muutama vuosikymmen Jeesuksen Kristuksen syntymästä ja kävelet voipuneena työpaikaltasi kotiin päin. Galilean maantiestä nouseva tukahduttava pöly täyttää keuhkosi ja sinun on pakko istuutua hetkeksi tien reunalle juomaan lämmintä, koleraa ja muita tauteja sisältävää vettä, koska puhdasta ja viileää vettä ei ole vielä keksitty.
Edemmäs kuikuillessa näkyy asfalttijyrä ja paidattomia orjia - tietä on viimein alettu päällystää. Mutta koska asfalttia ei ole vielä keksitty, päällystetään tie siten, että orjat juoksevat suurina laumoina asfalttijyrän alle. Se on epähygieenistä.
Hetken kuluttua sinun on pakko jatkaa matkaasi. Jos et ole kotona ennen kahdeksaa, pimeä tulee ja eksyt autiomaahan, joita tähän maailmanaikaan on vähän siellä sun täällä. Lisäksi värjärin poika on juuri ympärileikattu ja hän juoksee tyttäresi perässä kuin shakaali. "Kaikki tyttäret on verolle pantava, heh heh", se luihu aina hekottaa. Mitä vitun järkeä siinäkin on? Verolle pantava? Siinä ei ole järk... Äh, ei saa äityä pohtimaan tällaisia. Täytyy jatkaa matkaa.
Aika epämukavia nämä tämän ajan vaatteet. Tuollaiset Crocs-sandaaleilta näyttävät risaiset kengät, joku haalean värinen, joka paikkaa kirvelevä, hamppuköydellä sidottu yöpuvun näköinen kauhtana - ja mikä pahinta, pään ylle kiinnitetty pyhimysrengas, jonka kultamaalin alta selvästi näkyy huonolaatuisen puun väri! Näinä aikoina kaikilla nyt vain on Crocsit, yöpuku ja pyhimysrengas - turha siitä on napista. Muuten joutuu ristille. Ei 1980-luvullakaan napista, vaan kiskotaan ne lumipestyt farkut jalkaan, suitaan vähän takatukkaa ja vielä nopeasti viskataan se neonvihreä toppatakki niskaan, ennen kuin juostaan diskoon tanssimaan Baltimoran tahdissa.
Muuten joutuu ristille.
Olet juuri tullut pohdinnoissasi siihen jokapäiväiseen tulokseen, että tämä maailmanaika on ihan kerberoksesta, kun näet yhteen kalkkikivestä vuoltuun taloon nojailevan partasuisen, miellyttävän näköisen heebon. Hän istuutuu rennosti nurinpäin käännetyn sahtitynnörin päälle ja alkaa kertoa häntä ympäröivälle pienelle väkijoukolle jotakin absurdia vertauskuvallista tarinaa sinapinsiemenistä. Mutta yhtä kaikki hänen äänensä on aika rauhoittava. Tuollainen kiva bassofalsetti. Istut muiden seuraan ja alat kuunnella tämän Jeesukseksi itsensä esitelleen veijarin puhetta.
"... että taivaan linnut voivat pesiä sen varjossa. Kiitos, kiitos, se oli vertaus sinapinsiemenestä. Minä olen Jeesus, terve vaan kaikille uusillekin kuulijoille. Laita Juudas vaan se bongi heti uudestaan kiertämään, ei jäädä hautomaan. Tätä tavaraa kyllä riittää - vertauksia ja Nasaretin parasta ruohoa. Hyvä meininki, hyvä meininki."
Ihan mukavan oloinen tyyppi tuo Jeesus. Ja nämä LSD-laastarit, joita ne yleisölle jakavat... Ja tämä heroiini, jota näinä aikoina vain on ihan pakko piikitellä näillä alkukantaisilla luusta tehdyillä ruiskuilla suoneen. Ja pari nappia näitä vielä... Juu-uh. Ja sitten kuunnellaan tuota partasuuta.
"... ja kerran universumin syntymän aikoina meitsi juoksi niin lujaa, että näin vain välähdyksen kosmista taustasäteilyä, kunnes sen aallonpituus näytti sinistyvän näkyvän valon ohi röntgensäteil... Filippus hei, Jeesus soikoon, nukutko sinä! Ja tästä piti tulla sinun evankeliumisi alkukappale! Nyt vedät muuten ihan heti kymmenen punnerrusta saman tien siinä ja sen jälkeen kaikki muut apostolit saa ratsastaa sinulla Gandalf-hattu pääss(Tämän kirjoituksen loppuosa osui epähuomiossa marginaalin kulmaan ja katkesi pieniksi kappaleiksi, jotka leijailivat pieninä hiukkasina Krapulablogin pohjalle ja siitä viemärin kautta vielä alemmas. Eli luultavasti Harmaan Hatun yläindeksiin.)
Edit: Blogilista on nykyään Krapulablogin päivitysten suhteen hieman kuin krapulainen manaaja: Haamuja ei saada mitenkään pois, oikeat tapahtumat eivät kiinnosta.
Koska kaikki muut huumoribloggaajat (kuten Inkvisiittori) keskittyvät nyt ilmeisesti kirjoittamaan kohta julkaistavia, kaikki muut postaukset tyhjäksi tekeviä proosapostauksiaan, tarttuu Krapulablogi pakon edessä tähän sinänsä vanhaan ja kuluneeseen aiheeseen. Koska emmehän me, Luojan tähden, voi päästää ohi yhtäkään Raamattuun liittyvää uutista ilman tyhjänpäiväistä ja tarkoituksetonta ilkkumista.
Kyseessähän on israelilaispsykologi Benny Shannonin tutkimus, jonka mukaan Mooses ja israelilaiset olivat Siinain vuorella - eivät uskonnollisen hurman vallassa, vaan niin sanotusti sekaisin kuin seinäkellot. Ei sillä, ettäkö nämä vaihtoehdot mitenkään sulkisivat toisensa pois.
Minun oli alunperin tarkoitus julkaista lista kuuluisista Raamatun tapahtumista, joissa selvästi myös ollaan jonkin muun kuin pelkän viiden leivän ja kahden kalan vaikutuksen alaisena. Tarkemmin ajateltuna idea ei vaikuttanut kuitenkaan mielenkiintoiselta: onhan se Raamattu nyt sentään alusta loppuun täynnä aivan saatanan sekavaa läppää, myöntäkää pois. Jos Paavali ei ollut pirinisti, syön knallini.
Ja mikäpä ettei. Noina aikoina maailma oli siinä määrin raskas paikka elää, että pieni määrä, sanotaan nyt vaikka muutama gramma akasiapuun kaarnaa auttoi silloin tällöin varmasti eteenpäin. Mikäli tämä tuntuu lukijasta silkalta herjaamiselta, pitää hänen yrittää hetkeksi asettua raamatunaikaisen ihmisen asemaan.
On kulunut muutama vuosikymmen Jeesuksen Kristuksen syntymästä ja kävelet voipuneena työpaikaltasi kotiin päin. Galilean maantiestä nouseva tukahduttava pöly täyttää keuhkosi ja sinun on pakko istuutua hetkeksi tien reunalle juomaan lämmintä, koleraa ja muita tauteja sisältävää vettä, koska puhdasta ja viileää vettä ei ole vielä keksitty.
Edemmäs kuikuillessa näkyy asfalttijyrä ja paidattomia orjia - tietä on viimein alettu päällystää. Mutta koska asfalttia ei ole vielä keksitty, päällystetään tie siten, että orjat juoksevat suurina laumoina asfalttijyrän alle. Se on epähygieenistä.
Hetken kuluttua sinun on pakko jatkaa matkaasi. Jos et ole kotona ennen kahdeksaa, pimeä tulee ja eksyt autiomaahan, joita tähän maailmanaikaan on vähän siellä sun täällä. Lisäksi värjärin poika on juuri ympärileikattu ja hän juoksee tyttäresi perässä kuin shakaali. "Kaikki tyttäret on verolle pantava, heh heh", se luihu aina hekottaa. Mitä vitun järkeä siinäkin on? Verolle pantava? Siinä ei ole järk... Äh, ei saa äityä pohtimaan tällaisia. Täytyy jatkaa matkaa.
Aika epämukavia nämä tämän ajan vaatteet. Tuollaiset Crocs-sandaaleilta näyttävät risaiset kengät, joku haalean värinen, joka paikkaa kirvelevä, hamppuköydellä sidottu yöpuvun näköinen kauhtana - ja mikä pahinta, pään ylle kiinnitetty pyhimysrengas, jonka kultamaalin alta selvästi näkyy huonolaatuisen puun väri! Näinä aikoina kaikilla nyt vain on Crocsit, yöpuku ja pyhimysrengas - turha siitä on napista. Muuten joutuu ristille. Ei 1980-luvullakaan napista, vaan kiskotaan ne lumipestyt farkut jalkaan, suitaan vähän takatukkaa ja vielä nopeasti viskataan se neonvihreä toppatakki niskaan, ennen kuin juostaan diskoon tanssimaan Baltimoran tahdissa.
Muuten joutuu ristille.
Olet juuri tullut pohdinnoissasi siihen jokapäiväiseen tulokseen, että tämä maailmanaika on ihan kerberoksesta, kun näet yhteen kalkkikivestä vuoltuun taloon nojailevan partasuisen, miellyttävän näköisen heebon. Hän istuutuu rennosti nurinpäin käännetyn sahtitynnörin päälle ja alkaa kertoa häntä ympäröivälle pienelle väkijoukolle jotakin absurdia vertauskuvallista tarinaa sinapinsiemenistä. Mutta yhtä kaikki hänen äänensä on aika rauhoittava. Tuollainen kiva bassofalsetti. Istut muiden seuraan ja alat kuunnella tämän Jeesukseksi itsensä esitelleen veijarin puhetta.
"... että taivaan linnut voivat pesiä sen varjossa. Kiitos, kiitos, se oli vertaus sinapinsiemenestä. Minä olen Jeesus, terve vaan kaikille uusillekin kuulijoille. Laita Juudas vaan se bongi heti uudestaan kiertämään, ei jäädä hautomaan. Tätä tavaraa kyllä riittää - vertauksia ja Nasaretin parasta ruohoa. Hyvä meininki, hyvä meininki."
Ihan mukavan oloinen tyyppi tuo Jeesus. Ja nämä LSD-laastarit, joita ne yleisölle jakavat... Ja tämä heroiini, jota näinä aikoina vain on ihan pakko piikitellä näillä alkukantaisilla luusta tehdyillä ruiskuilla suoneen. Ja pari nappia näitä vielä... Juu-uh. Ja sitten kuunnellaan tuota partasuuta.
"... ja kerran universumin syntymän aikoina meitsi juoksi niin lujaa, että näin vain välähdyksen kosmista taustasäteilyä, kunnes sen aallonpituus näytti sinistyvän näkyvän valon ohi röntgensäteil... Filippus hei, Jeesus soikoon, nukutko sinä! Ja tästä piti tulla sinun evankeliumisi alkukappale! Nyt vedät muuten ihan heti kymmenen punnerrusta saman tien siinä ja sen jälkeen kaikki muut apostolit saa ratsastaa sinulla Gandalf-hattu pääss(Tämän kirjoituksen loppuosa osui epähuomiossa marginaalin kulmaan ja katkesi pieniksi kappaleiksi, jotka leijailivat pieninä hiukkasina Krapulablogin pohjalle ja siitä viemärin kautta vielä alemmas. Eli luultavasti Harmaan Hatun yläindeksiin.)
Edit: Blogilista on nykyään Krapulablogin päivitysten suhteen hieman kuin krapulainen manaaja: Haamuja ei saada mitenkään pois, oikeat tapahtumat eivät kiinnosta.
7 kommenttia:
Siis tämä oli sanasta sanaan se proosapostaus, jota olin kirjoittanut lokakuusta lähtien! Miksi minä sen vahingossa postasin tähän blogiin? Kuka minä oikein olIDDE
Multa ainakin loppui haamupäivitykset sen jälkeen, kun laitoin blogilistalla sinne kohtaan "seurattava tiedosto" blogin atom-syötteen osoitteen. Joka siis tämän blogin tapauksessa on http://krapulablogi.blogspot.com/feeds/posts/default
Ootko kokeillut?
Onko kukaan esittänyt teoriaa siitä, että Jessus olikin tällainen Copperfield-tyylinen taitava silmänkääntäjä? Monet hommat sopisivat siihen.
H.H.: Tuo oli sanasta sanaan se kommentti, joka piti olla kommenttini proosapostaukseesi!
Tiina: Jo vain, rss-syötteen syöttämistä myös. Nykyään minä yritän korjata asioita lähinnä jättämällä ne Jeesuksen... tai siis Blogilistan ylläpidon huoleksi.
Kervå: En usko, että on. Ja aika epäuskottavaahan se olisikin, sillä vaikka Jeesus paljon ihmeitä tekikin, hän ei koskaan kyennyt hävittämään esim. Vapaudenpatsasta.
Nyt voin jo reagoida siihen, että olen vt-listattu. Aikaisemmin se olisi ollut näet epäkuulia.
Tähän kohtaan kuningataräitimäinen vilkutus kämmen Meitä (itseä) kohti.
Åh.
Jenni: Niin, minä tiedän tuon tunteen. Kuvittelepa miltä minusta tuntuu niinä hetkinä, kun tajuan kirjoittavani Krapulablogia! (No, useimmiten kuvittelen kirjoittavani Viiniä ja villasukkia, joten pudotus on oikeastaan aika jyrkkä.)
Joskus kuvittelen kirjoittavani "isomunaista ystävääni". Sellaisten hetkien jälkifiiliksissä maitosuklaan peseminen kylpyammeesta tuntuu erityisen musertavalta.
Lähetä kommentti