Perjantai
Ei lippua, mutta Iltalehden mukaan ihan hyvä meininki.
Lauantai
Päivän lähes ainoa muistikuva on se, kun eräs Saara soittaa kervålle, joka on kyseisellä festivaalilla, muttei suostu tulemaan paikalle. Jep, kervå, siinä meni ainutlaatuinen tilaisuus tatuoittaa vasempaan pakaraan omakätinen nimikirjoitukseni. Nyt sä tapat its
Sunnuntai
Nyt mä tapan its
sunnuntai, heinäkuu 06, 2008
Rönsyilevä raportti Ruisrock-festivaalin kulusta
kuuluu luokkiin:
loma,
skootterit,
syksy
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
Soittamisesta ei tullut mitään Saunalahden liittymällä. Yritettiin tekstailla, mutta viesteissä oli 40 minuutin viive. Olitte ehtineet jo vaihtaa paikkaa kun saavuin sinne TS-lavan huudeille... Vittu että ahdisti se väkimäärä.
Huh, olipa hyvä ja informatiivinen postaus! Minulta oli nimittäin jäänyt kokonaan huomaamatta Erään Saaran poistuminen Blogilistalta. No, nyt on lisättynä Google Readeriin (Saara on kuudes Blogilista-suosikkini, jonka listapako on GR:ään päivitetty. Montakohan muuta lähtöä on jäänyt huomaaatta?)
t. Sä
Kervå, kaikki nämä vastoinkäymiset tarkoittanevat vain sitä, ettei Jumala tai Juhani Merimaa halua minun menettävän kallista anonymiteettiäni.
SÄ: Minä en ole vieraillut Blogilistalla kuukausiin enkä koe menettäneeni mitään. Paitsi tuon vasemman jalkani, jonka jouduin maksamaan kuuluisan "Jos joskus jätän Blogilistan, katkaisen vasemman jalkani" -vedon hävittyäni. Mutta Google Reader on oikeasti melko kätevä, sen ulkoasu kun on niin neutraali. Voi töissä näyttää siltä, että tekisi jotakin muuta kuin lukisi blogeja. Lukisi eroottisia novelleja tms.
Terve Vt! Hairahduin sittenkin nuorisomereen silloin lauantaina. Soitin alueelle kävellessä vieläpä Kervålle, jolta kysäisin tietääkö hän numeroasi, että olisi voinut morjestaa. Ei tiennyt.
Sen jälkeen olikin sumuisempaa, sillä matkapullona ollut "iso gee" alkoi vaikuttaa jälkikäteen nautittujen lanttinkien tuella.
Bussi karkasi lauantaiyönä, jouduin "jäämään". Su oli erityisen piristävä, sillä notkuin entisen vanhan Portin terassilla, missä kohtasi niin vanhoja tuttuja kuin uusia harrastajia. Eksyin vielä ristiretkelle Baila Bailaan tapiksi, mikä saattoi olla virhe.
Kengät olivat pölyiset ja mieli reikäinen, kun palasin sorvin ääreen ahdistavan työtaakan kimppuun.
Varapygmi, harmi sinänsä, olin katsantokannasta riippuen tavallistakin vähemmän tai enemmän edustavassa kunnossa. Toisaalta enpä minä ole koskaan pahemmin blogi-ihmisiä muussa kunnossa tavannutkaan.
Aion muuten päivittää tätä blogia aivan lähiaikoina.
milla kadella nimikirjotuksen teet?
Lähetä kommentti